Heart of the winter

Last week I had slightly better luck. On friday I had a day off and cycled 22 kilometres in the countryside. The sun was shining but it was rather windy. It was beautiful day but no birds anywhere – total emptiness. My strategy this year has been simple – spend no time at the ”eBird” (tiira.fi) and find your own spontaneous birds at good birding spots. I did find Black Woodpecker and one Great Grey Shrike at last. I did’t find the Dipper so I continued my trip on Saturday and found it on a traditional spot in Myllykulma, Orimattila.

I continued my nuthatch chase with a new plan. I knew the temperature will drop to –15 °C on Sunday, so I loaded a huge amount of peanuts to my feeder. I spent the whole day at home watching the feeder carefully. Finally the nuthatch came to the backyard and stayed there just a few seconds! Such a weird and secretive fellow! I rode 65 kilometres this week and did also some skiing. The week ended with year bird number 32.

Viime viikolla minulla oli hieman parempi tuuri. Perjantaina pidin vapaapäivän ja pyöräilin 22 km maaseudulla. Aurinko paistoi, mutta oli aika tuulista. Oli kaunis päivä, mutta lintuja ei näkynyt juuri missään. Strategiani on ollut yksinkertainen: en vilkuile Tiiraan ollenkaan – voin retkeillä hyvillä lintupaikalla, jolloin kaikki linnut ovat spontaaneja löytöjä. Vaikka lintuja on tänä talvena hyvin vähän maastossa, löysin sentään perjantain kierroksella palokärjen ja isolepinkäisen. En löytänyt koskikaraa etsinnöistä huolimatta, joten päätin seuraavana päivänä ajella takuuvarmalle paikalle Orimattilan Myllykulmalle. Sieltähän se löytyi.

Jatkoin pähkinänakkelin etsintää kotikylällä. Tiesin, että sunnuntaina on kylmä päivä, joten latasin takapihan ruokinnalle ison määrän maapähkinöitä. Vietin sunnuntain kotona ja vilkuilin ruokinnalle vähän väliä. Nakkeli saapui kuin saapuikin ruokinnalle, mutta vain kerran! Todella omituinen lintu! Viikko päättyi vuodenpinnalukemaan 32.